Mammaloma on ohi!

...Ohjaajalla siis. On aika palata treenien pariin. Pientä tylsää kotitottista ollaan otettu, lähinnä omalla pihalla ja eteisessä peilin edessä. Muuten tämä mamma on pakon sanelemanan joutunut olemaan paljon kotosalla ja ottamaan hieman lungimmin. Koirat ovat päässeet juoksemaan ja pitkille lenkeille (kiitos siipalle!), lisäksi oltiin Huittisten metsissä viikon verran samoilemassa ja vietettiin ihan vain koiran elämää ilman treenejä, remmejä, pantoja, huolia huomisesta. Silti tämä pk ihminen ei voinut jokaisen metsän kohdalla olla ajattelematta "hemmetin hyvä jälkimetsä" tai "Tässä olisi hyvä hakupiilo...."

Nyt kuitenkin startattiin taas aamut tokolla. Nipa teki alo luokan liikkeet, lukuunottamatta luoksepäästävyyttä, sillä kuuden aikaan aamulla ei hirveästi ollut vapaaehtoisia henkilöitä  treenaamaan. Ojankokin ammotti tyhjyyttään, jännä juttu ;)

Harmaalla oli intoa enemmän kuin laki sallii, parin viikon lomailu tuntui kyllä tehneen hyvää. Nitro nimittäin yritti selkeästi kaikkensa, se tsemppasi hyvin, ja kesti palkkaamattomuutta hyvin. Itseäni kyllä vielä hieman harmittaa, etten pysty kunnolla vetoleikkejä koiran kanssa ottamaan, ne kun tuntuu olevan suosikkeja. Seuraamisen oikealle käännöksissä hajosi hieman, ei kuitenkaan mitenkään valtavasti. Luoksetulo oli nopea, jäi tosin hieman omaan makuun liian kauas. Johtuneeko siitä, että tämä liike ei ole ollut pitkään aikaan kunnolla treeneissä mukana... Ups. Muuten ei oikein mitään moitittavaa mistään. Harmittaa itseä vain kun en ole ihan vielä pelikunnossa..

Agilitykentälle olisi tehnyt mieli sekä koirien, että omistajan, en kuitenkaan sinne uskaltanut vielä lähteä repimään... Treenien ja lenkin jälkeen on mukava nautiskella omalla pihalla luusta..