Reeniä, reeniä

Keskiviikko aamu alkoi hallilla. Nipa aloitti. Tehtiin jälleen seuraamisen paikkaa, nyt oli kivan tiivis, ei kuitenkaan painanut. Myöskään ohjaaja ei enää jännittänyt sitä täyskäännöstä vasemman kautta. Koira oli oikealla paikalla, joten mun ei tarvinnut potkaista polvella koiraa sivuun ;)

Peilin edessä tehtiin myös perusasentoja. Piti oikein kiinnittää huomiota niihin mun vartaloapuihin... Jäävät peilin edessä jees. Merkille lähti ensimmäistä kertaa haukun kanssa. Toisella kerralla pidin koiraa jonkin aikaa sivulla ennen merkille lähetystä, silloin ei haukahtanut. Tehtiin myös kokonaisena liikkeenä ruudun kanssa. Merkille kivasti, ruutuun hieman epäröiden, ruudussa hyvä paikka, joten palkkasin siitä!

Nouto... Pysyi hyvin vierellä, lähti kapulalle vauhdilla (!!) tuli takaisin lönkötellen. Ja vinoon. Tsiisus. Treeniä, treeniä. Luoksetulo pysäytyksillä kamala. Ei pysähtynyt. Kokeilin pysähtymistä pallon kanssa, koira kääntyi vinoon. Tälle pitäis varmaan tehdä jotain...

Pommi otti samaa settiä, toki teki piiiiitkällä seuruulla. Jaksoi hyvin, takapään käyttö ei ole hyvää, en tykkää. Painaa välillä seuruussa, ei kuitenkaan paljoa.

Noudossa ei kitissyt. Ou jee! Nyt kun Pomminkin treenimäärät on noussu siihen 3-4 kertaa viikossa, se ei enää treeneissä piipitä. Voisko olla, että se on vaan ollu niin into piukeena ettei ole mahtanut sille mitään. Hyppynouto kiva, ei kiertänyt estettä takaisin tullessa.

Jäävissä Pommin seisominen saisi olla napakampi ja maahan meno nopeampi. Merkin paikka löytyi tänään kivasti, siitä ruutuun hyvin, maahan meno korrekti. Sivulle tulo huono. Juoksi ohi ja eteen.. Apua.

Tottista Veikkolassa

Nitroglyseriinin kanssa ajeltiin FinnAni hallille HVK:n tottiksiin. Tänään mentiin kentälle asenteella "jos länkytät kuolet".  Ei länkyttänyt ei.

Alkuun tehtiin tuomarille ilmoittautuminen. Meillä parina oli Riiseni uros Diego. Nipa ei provosoinut, eikä tullut provosoiduksi. Meni siis hyvin. Piti kontaktin kun Katja lähestyi. Nipa aloitti tottiksilla, Diego paikkamuussa. 

Seuraaminen. Tehtiin aika pitkää seuraamista, vähillä palkoilla. Piti paikan erittäin hyvin, ei erkaantunut niin kuin viimeksi. Muutaman kerran tiputti kontaktin, paikka kuitenkin pysyi. Ensimmäinen kontaktin tiputus tapahtui kun viereisellä kentällä olleet suojelutreenajat huitoivat raipalla niin, että ääni kuului pitkälle..Käännökset olivat hyviä, ja täyskäännöksetkin onnistuivat tänään. HappyHappyHappy!!! :)

Paikkamakuussa Nipa makasi ihan hyvin. Huomautin muutaman kerran haistelusta, pysyi maassa hyvin. Hieman itseä jännitti pysyykö koiran miten maassa ilman "paikka" -käskyä. Ei reagoinut Diegon tottiksiin, eikä kentällä olleeseen Mali urokseen. Hyvä Nipa!

Luoksetulossa tehtiin järkyttävän pitkältä matkalta. Kentän päästä päähän. Ja juoksi lujaa, tuli eteen hieman vinoon, korjasi uudella käskyllä. Sivulle siirtyminen korrekti. Katja kysyikin, että oikeasti meinaanko, että vauhti on meidän ongelma. No ei ollut tänään. Olin aivan super tyytyväinen. Lisäksi Katjan mielestä mulla oli mukana aivan eri koira kuin viimeksi. Koira oli hyvässä vireessä, jaksoi palkattomuutta, teki teknisesti asioita oikein, ei länkyttänyt. Tein ilmoittautumista myös sakemanni nartun kanssa. Ei ongelmaa.

Hitto et oli hyvät tottikset. Tätä me tarvitaan. Ja minä tarvitsen kasvattajan "Kerää ittes nainen" sanoja, aina välillä ;)

Torstai hallilla, taas...

Treenattiin vaihteeksi Vuokkosilla. Pommin kanssa lähdin korjaamaan vinoa eteen tulo asentoa hypyn jälkeen. Ihan käsiavulla. Otti korjauksen hyvin vastaan ja melko nopeasti alkoi suoristua. Seuraaminen oli Pommin kanssa tänään hyvää, painoi ehkä hieman, mutta en ota siitä stressiä. Tykkään tiiviistä seuraamisesta. Kati häiriköi lelun kanssa vieressä, koira kurkkasi leluun pari kertaa, pysyi kuitenkin sivulla hyvin ja otti itse katsekontaktin takaisin. Noudossa lähti kapulalle taas äännähdellen. Toki menee vauhdilla ja palauttaakin hyvin. Ääntely tulisi saada pois. Zetassa ainoa huono liike oli (yllätys, yllätys...) istuminen. Ei istunut heti käskystä.

Merkille meni hyvin, ja lähti jopa ruutuunkin ok. Ruudussa 2 maahan meno käskyä. Oli kuitenkin hyvällä paikalla. Kun ohitin koiran, näytti siltä että nousisi, taisi kuitenkin muistaa ettei saa nousta tai tulee noottia ;) Sivulle tulo ja seuraaminen korrekti. Tiesi varmaan itsekin, että meni suht hyvin, ja rallatteli pallon kanssa pitkin kenttää. Onnellisen näköinen koira.

Nitro oli taas kerännyt itselleen aimo annoksen energiaa ja vittumaisuutta kun herra joutui odottamaan autossa Pommin treenien ajan. Länkytti siis jopa Solelle. Ja Pommille, kunnes totesi Pommin olevan oma huonetoveri..

Nakitin ja imutin  koiraa ihan tarkoituksella seuraamisessa, jotta saisi vähän enemmän tiiviyttä. Jaana katsoi, että koira pysyi suorassa, käännökset teki korrektisti ja jopa täyskäännöksen vasemmalle suht hyvin. Täyskäännöksissä vasemmallehan on usein ongelmana se, että kun koira edistää, on ohjaajan vaikea kääntyä korrektisti.

Zetassa Nipa onnistui tänään. Aivan mahtavaa, jopa istuminen oli bueno. Palkkasin lelulla ja onnellinen koira rallatteli kentällä itsekseen. Merkille ja ruutuun lähtee edelleen haukahtaen. Välillä tuntuu, että se on epävarmuutta. Tiedä häntä. Ruudussa kuitenkin korrekti paikka ja hyvä maahanmeno.

Hypyssä ei ongelmia. Istuu nopeasti, malttaa odottaa uutta käskyä ja tulee luo hyvin. Pitäisikö hypyn jälkeinen luoksetulo vaihtaa eteentuloksi eikä suoraan sivulle? Eteentulot alkavat olla korrekteja. Itseasiassa tarjoaa hyvin eteen tuloa. Ihana pieni paskapää.

Nitro tarkkikselle vol.1250

Kuume laskenut ja veli lainasi autoa, joten päästiin Nitron kanssa HVK:n tottiksiin FinnAni hallille. Vetäjänä meillä Katja Tanttu. Tottiksissa käydään läpi pk-kisojen tottiksia, ollaan mukana vaikka bh on vielä suorittamatta..

Ilmoittautumisessa meidän parina sakemanni narttu. Nipa aloitti pienen murinan jo sivulla tuomaria lähestyttäessä. Sain huomauttaa asiasta moneen kertaan. Sivulla istui kontaktissa hyvin tuomarin kättelyn ajan. Nipa eka paikkamakuuseen. Vein koiran paikkamakuuseen toiseen laitaan. Aidan takana treenasi toinen porukka.

Jäi ihan kivasti makaamaan, meni nopeasti käskyllä alas. En antanut paikka käskyä. Seisoin sivuttain koiraa kohden. Jossain vaiheessa aidan toisella puolella riiseniä seuruutettiin aivan aidan vieressä ja Nipa alkoi murista. Huomautin asiasta. Sitten koira jo murisi hieman sakemannillekin, joka otti seuraamista vieressä. En tiedä kauanko makasi, murisi vähän väliä, ei kuitenkaan noussut. Vittujen vittu tota koiraa.

Meidän vuorolla otettiin seuraamista. Koira oli irti. Lähti mukaan hyvin, otti vähän häiriötä Katjasta alkuun. Edisti. Käännös vasempaan ok. Sitten suoraan, kurkkas taakse kun ovesta tuli sakemanni sisään odottamaan vuoroaan ja lähti länkyttämään sille. Silloin kiehahti. Ei kuitenkaan mennyt iholle vaan uhosi pienen matkan päästä. Että mua hävetti. Ei tullut ensimmäisellä käskyllä luokse. Kävelin itse koiran luokse ja kannoin sen karvoista takaisin paikalle. Nipa tasan tarkkaan tiesi, että nyt tuli tehtyä iso virhe. Siitä suoraan seuraamiseen. Seurasi häntä koipien välissä, ei hyvässä vireessä, hieman sillein kyräilleen. Seurasi kuitenkin. Tein pätkän loppuun ja laitoin koiran maahan rauhoittumaan, kun juteltiin Katjan kanssa.

Katja oli sitä mieltä, että koira todellakin tiesi tehneensä virheen ja maailma todella romahti sen alta, kun hain sen pois. Ja oikeastaan pitkään aikaan ensimmäinen ihminen joka sanoi, että tuo rontti todella tarvitsi sen fyysisen pakotteen, ei sille mitkään nakit ja naksutin olis ollut/ole vaihtoehto. Toko treeneissä hyvä kun uskaltaa koiralle karjasta, kun saa silmien pyörittelyä, "koiranhakkaaja" -katseita, sekä "kyllä sitä positiivisin menetelmin pitäisi kouluttaa ja rankaista siten, että nakki vaan suuhun kun se on hiljaa". Kokeiltu on, vittu ei toimi. Tai ehkä mä olen vain huono ohjaaja, kun en saa koiraani ruotuun.

Tehtiin sitten seuraamista häiriön alla ja Nitro sai vireen kyllä heti maassa olon jälkeen takaisin. Henkilöryhmässä ei ensin istunut ryhmän keskellä, toisella kerralla haisteli Katjan käsiä kun niistä oli tarjottu lihapullia. Muuten meni ihan kivasti kontaktissa. Seuraaminen saisi pk-lajeja ajatellen olla tiiviimpää. Täyskäännöksiä treenattiin paljon. Osa hyviä, osa vähemmän hyviä ;) Oikealle käännökset tänään hyviä, paikka piti hyvin.

Lopuksi hieman höpöteltiin. Myös Katja oli sitä mieltä, että koirasta ei kyllä virta lopu, mutta totesi myös, että Nitro on kaikesta tietoinen, kaiken aikaa. Siltä ei jää mikään huomaamatta. Virtaa siis riittää, samoin vittumaisuutta. Hallintaa, hallintaa. Tykkäsi kuitenkin paljon, Nipa on kuulemma teknisesti tosi taitava, takapään käyttö erinomaista. Ei kuulemma kannata KVA unelmia ojaan heittää, vaikka tänään menikin näin. Ryhmässä on 5 urosta (riiseni, grotsku tervu,loput sakemanneja) ja 1 narttu sakemanni.

Jännu juttu sinällään, näissä tottiksissa käy pitkän linjan pk- ja suojeluharrastajia. Pakotteita käytetään, en itsekään ole niitä mitenkään vastaan, jos ne vaan koiralle sopivat. Osa sakemanni ihmisistä käytti raippaa, kun koira erkani. Koiraa huomautettiin ihan korrektisti, vaikka en itse ole koskaan näin koirilleni tehnyt. Eli pienesti kosketettiin takapäätä. Koirat olivat kyllä korkeassa vietissä, mutta osa koirista selkeästi piippasi. Pohdin itse myös olisiko hihnapakotteesta Nipalle mitään hyötyä. Ensi kerralla laitan koiran kuitenkin liinaan.

Pitäisikö tähän selitellä, että pitkästä aikaa uusia treenikavereita, uusia koiria, uusi tilanne, uusi halli, treenaamattomuutta takana. Noihan on vaan selityksiä koiran paskalle käytökselle, jollaista ei saisi olla. Välillä tuntuu, että olenko oikeasti niin huono ohjaaja, etten saa koiraani kuriin, en sitten millään. Välillä sanon Nitrollekin, että pitääkö sen olla tollanen länkyttävä paska. Toisaalta, ainakin se on mun rakas länkyttävä paska. En tiedä kulminoituiko tänään sitten se, että olen maannut kolme päivää kuumeessa peiton alla, yrittänyt lenkittää koiria, hoitanut lasta, ja pelännyt tätä viikkoa kun ehkä saadaan auto korjaamolta jonne menee pieni (meille siis) omaisuus. Mutta kun vitutti niin paljon tuo Nitron käytös niin pitihän sitä päätä kyyneleet silmissä Jonin Bemarin rattiin hakata ja miettiä "Tätäkö tää saatana aina on". Ja mitä mä teen väärin?

Mun vittupää.

Vuokkosilla

Ihana Minttu lainasi pientä Corsaa, jonne tungin kaksi aussieta ja pääsin treenaamaan. Kiitos Minttu <3

Pommille tein paikkamakuuta piilossa. Peilin kautta näin koiran koko ajan (osaako koira hahmottaa ohjaajan peilin kautta?). Jäi rauhassa makaamaan. Minuutin kohdalla nousi taas ylös. Mä luovutan. Ihan oikeasti, mä luovutan. Se ei vaan makaa ja piste. Hitto. Mä kärsin. Otin sille parit seuruut (jotka sujuivat, jee!) ja vaihdoin aksaan. Viereisellä kentällä oli rata valmiina, joten sain tehtyä hyvin irtoamista putkelle ja kepeille, sekä hyppysarjaa. Pommi tykkäsi.

Nipalla oli virtaa, todentotta. Seuraamisissa edisti alkuun ja perusasennot olivat vinoja, sekä liian takana. Ja kyllähän se sitten seurasi lopulta hyvin.

Noutoon tehtiin taas palautuksissa vauhtia. Eli kun koira palasi takaisin päin vapautus käsky ja kiinni leluun. Nipa tykkäsi. Toivottavasti saadaan tuota noutoa sellaiseen kuosiin kun sen pitäisi olla tässä lähiaikoina. 

Eteentulot oli tänään hyviä. Muutaman kerran jäi vähän kauemmaksi, mutta korjasi itse.

istu-seiso-maahan käskyjä naksuttelin peruuttamalla. Erotteli hyvin. Ja oli nopeita. Välillä nauratti kun jannu istui niin tomerana.Hah.

Ruutu ja merkki meni hyvin, paitsi koiralla lähtöhaukku. Se pitäisi saada kitkettyä pois.

Loppuun nipa rallatteli hieman putken kanssa, hienosti irtoaa putkeen pidemmältäkin matkalta. Kyllä tuosta varmaan agility koiraksikin olisi, kun vaan tuon liiallisen kuumumisen saisi pois. 

Laiska, laiskempi päivittäjä

Vaikka blogi hiljaisuutta onkin kulunut jo kaksi viikkoa, ei me olla oltu treenaamatta. Kohtalo kuitenkin on tuttuun tapaansa puuttunut meikäläisen elämään, eli juuri kun sain hallikortin ja rajattoman pääsyn hallitreeneihin + juuri kun ehdin sanoa, ettei autossa ole ollut mitään vikaa, lopettaa auto toimintansa, enkä pääse halliin treenaamaan. Ihan oikeasti, Voi Vee. Kaiken lisäksi suurin osa mun treenikamoista on autossa, joka siis on pajalla seuraavat pari viikkoa, kun odotellaan osia. Oliks se niin, että kun on jonkun aikaa elämässä mennyt ihan kivasti, niin sit pitää taas palautua maan pinnalle...?

Oon edelleenkin treenannu Nipan kanssa enemmän kuin Pommin, myönnetään. Olen Pommin kanssa kuitenkin käynyt hallillakin kahdestaan, sekä lenkeillä joiden yhteydessä ollaan tehty kaikenlaista. Fakta kuitenkin on, että mitä enemmän mä Nitron kanssa treenaan, sitä "tylsempää" treenaaminen Pommin kanssa on. Siis kylmä faktahan on, että vaikka Nitro olis kuinka vittumainen pallopää tahansa, on sen treenimotivaatio ja tekeminen yleensäkin jossain aivan muissa sfääreissä kuin Pommilla. Siinä missä Pommi käy treenien välillä juomassa tai menee makoilemaan, Nipa ehtii touhuta kaikkea muuta, hillua lelun kanssa, tarjota istu-maahan-seiso liikettä, juosta ruutuun tms. Kun sen ruskeisiin silmiin katsoo voi nähdä, että sen silmissä palaa tuli. Ja intohimo treenaamiseen. Ja kyllä, Nitro osaa myös olla rauhassa siinä vieressä jos sille niin sanoo. Se rallattelee vain silloin, kun sillä on siihen lupa.

Voin rehellisesti myöntää, että musta on turhauttavaa käyttää treeneissä aikaa siihen, että innostan koiraa tai että mun pitää puuttua sen piippaamiseen ja ääntelyyn. Tällaisia ongelmia kun Nipan kanssa ei ole. On Pommin kanssa toki hauskaakin, sen kanssa ei tarvitse koskaan olla askeleen edellä, sen kanssa ei tarvitse silmiä selässä, sen kanssa voi vaan olla. Paljonhan se osaa, mutta tietty moottori puuttuu. Senpä takia en ole sille kisoja katsellutkaan. Tai ehkä pitäisi. Laiska minä.

Eteentuloa ollaan Nipan kanssa nyt kotona veivattu. En tiedä kuinka yleistä on, että olohuoneessa ja sisätiloissa koira osaa jotain, mutta kun mennään ulos niin ei toimi. Himassa koira siis tulee käskystä eteen ja koskettaa leuallaan ohjaajaa. Myös kapulan kanssa. Ulkona koira jää puolen metrin päähän. Ulkona ollaan Nipan kanssa tehty myös kapulan kanssa juoksemista ja paluuvauhtia ollaankin saatu. Tänään sisällä teki taas hyvin, katsotaan myöhemmin mitä tekee kapulan kanssa ulkona.

Nopeutta AVOn kaukoihin ollaan tehty ja maahan meno ja istuminen ovatkin jo paljon nopeammat kuin ennen. Toki uusi ongelma on saavutettu tähän, koira pomppaa niin innoissaan maasta istumaan, että liikkuu taakse päin. Damn, eli intoa vähemmälle, tekniikka ensin ;)

Perus treeniä siis, odottelen kovasti että saadaan se hemmetin Accord sieltä huollosta, että pääsen treenaamaan."Aina" jotain.